Tän kevään Kintulammin retki
Voisi tehdä tästä joka kevään jutun.
Heräsin vapaapäivän aamuna ja katsoin ikkunasta ulos, että siellähän paistaa aurinko, sitähän voisi tehdä päiväretken. Katsoin, että bussi Kintulammille lähtisi viidenkymmenen minuutin päästä, joten pakkasin pikaisesti ja lähdin pysäkille.
Polun päähän päästyäni oli jo aika pilvistä. Polku asfaltilta Saarijärven laavulle oli paikoiten aika märkä ja upposinkin kerran muta-sammallällyyn. Jalassa minulla oli vanhat vaelluskengät, koska niillä on parempi kävellä asfaltilla. Huono puoli niissä on se, että vasemmassa kengässä on pieni reikä ja se oli juuri se jalka mikä upposi sinne lällyyn. Onneks ei pahasti tullut vettä läpi.
Päästyäni Saarijärvelle päätin pitää siinä pienen evästauon. Kalliolle missä viime vuonna istuskelin oli ilmestynyt penkki, joten siinä oli nyt vielä kivempi olla. Avasin termarin ja sitten tuli ensimmäiset vesipisarat. En kauaa siinä istuskellut sillä mielummin olen sateella metsässä puiden suojassa kun kalliorannalla.
Lähdin kävelemään kohti Kirkkokiveä niin alkoi raekuuro. Rakeet ei onneksi haittaa, koska ne ei kastele. Jonkun aikaa sitä kesti ja sitten paistoi taas aurinko, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Liikkeellä oli aika paljon lapsiperheitä, olihan sunnuntai. Kun siis saavutin Kirkkokiven siellä oli ruuhkaisaa. Hörppäsin hieman kahvia siinä ja jatkoin pian taas matkaa. Aika nopeasti siitä tulee sitten Kaukaloistenkallio, johon pysähdyin pitämään ruokatauon. Laavu on hauskan epäsymmetrinen, joten se hivelee silmiäni. Viime vuonna kävelin vain siitä ohi, koska siellä oli paljon porukkaa, mutta tälläkertaa päätin jäädä siihen hetkeksi.
Sieltä lähdin kohti Kintulammin laavua ja juuri silloin alkoi sataa räntää. Onneksi sekin oli vain kuuro eikä kastellut kauheasti. Kintulammin laavulla en pitkäksi aikaa pysähtynyt. Hieman ihailin maisemia ja jatkoin siitä matkaa kohti takaisin Saarijärveä.
Tarkoituksenani oli kiertaa Kintulammi kauempaa reittiä, mutta koska en ollut tarkkana suuntaa valitessani meninkin vahingossa lähes samaa reittiä takaisin, kun Saarijärveltä tultaessa. Saarijärvellä pysähdyin vielä vetämään viimeiset kahvit ja suklaat, ennen puuduttavaa asfaltti osuutta.
Mukavaa kevättä!
Heräsin vapaapäivän aamuna ja katsoin ikkunasta ulos, että siellähän paistaa aurinko, sitähän voisi tehdä päiväretken. Katsoin, että bussi Kintulammille lähtisi viidenkymmenen minuutin päästä, joten pakkasin pikaisesti ja lähdin pysäkille.
Polun päähän päästyäni oli jo aika pilvistä. Polku asfaltilta Saarijärven laavulle oli paikoiten aika märkä ja upposinkin kerran muta-sammallällyyn. Jalassa minulla oli vanhat vaelluskengät, koska niillä on parempi kävellä asfaltilla. Huono puoli niissä on se, että vasemmassa kengässä on pieni reikä ja se oli juuri se jalka mikä upposi sinne lällyyn. Onneks ei pahasti tullut vettä läpi.
Päästyäni Saarijärvelle päätin pitää siinä pienen evästauon. Kalliolle missä viime vuonna istuskelin oli ilmestynyt penkki, joten siinä oli nyt vielä kivempi olla. Avasin termarin ja sitten tuli ensimmäiset vesipisarat. En kauaa siinä istuskellut sillä mielummin olen sateella metsässä puiden suojassa kun kalliorannalla.
Lähdin kävelemään kohti Kirkkokiveä niin alkoi raekuuro. Rakeet ei onneksi haittaa, koska ne ei kastele. Jonkun aikaa sitä kesti ja sitten paistoi taas aurinko, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Liikkeellä oli aika paljon lapsiperheitä, olihan sunnuntai. Kun siis saavutin Kirkkokiven siellä oli ruuhkaisaa. Hörppäsin hieman kahvia siinä ja jatkoin pian taas matkaa. Aika nopeasti siitä tulee sitten Kaukaloistenkallio, johon pysähdyin pitämään ruokatauon. Laavu on hauskan epäsymmetrinen, joten se hivelee silmiäni. Viime vuonna kävelin vain siitä ohi, koska siellä oli paljon porukkaa, mutta tälläkertaa päätin jäädä siihen hetkeksi.
 |
| Kaukaloistenkallio |
 |
| Aurinko paistoi taas jo |
Tarkoituksenani oli kiertaa Kintulammi kauempaa reittiä, mutta koska en ollut tarkkana suuntaa valitessani meninkin vahingossa lähes samaa reittiä takaisin, kun Saarijärveltä tultaessa. Saarijärvellä pysähdyin vielä vetämään viimeiset kahvit ja suklaat, ennen puuduttavaa asfaltti osuutta.
Mukavaa kevättä!
Kommentit
Lähetä kommentti