Tekstit

Hitonhauta

Kuva
Tää kevät ei oo ollu mitään helpointa aikaa, joten kirjoittelen hieman myöhään, mutta kävin Hitonhaudalla maaliskuussa vanhempieni kanssa. Hitonhauta on Laukaassa sijaiseva rotkolaakso. Matkaa parkkipaikalta sinne on noin 1,5 km. Oli aika jäistä ja liukasta kulkea, mutta aurinko paistoi ihanasti. Välillä rämmittiin metsän puolella, koska tiellä ei pystynyt kävelemään jään vuoksi. Kun reitti jatkui metsäpolkua oli taas helpompi kulkea. Rotko oli todella kaunis. Kävin vähän kiipeilemässä eri paikoissa siellä, mutta jään vuoksi oli helpompi mennä ylös, kuin tulla alas ja sain mukavat haavat kämmeniin havunneulasista, kun jouduin luisumaan välillä pyllymäkeä alas. Polku olisi jatkunut vielä eteenpäin putouksen jälkeen, mutta ei jatkettu sinne sillä toiselta puolelta palaaminen jään vuoksi olisi ollut lähes mahdotonta ja meillä oli koira myös mukana. Onnistuin takaisin tullessa vielä kaatumaan yhdessä alamäessä. Meidän oli tarkoitus syödä eväät palatt
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sunnuntai kuvailuja

Kuva
Oon ollut tosi paljon kipeenä tänä vuonna ja taas jouduin siis flunssan kouriin. Sunnuntaina olo alkoi hieman helpottaa ja ulkona oli kiva pieni pakkanen, joten päätin lähteä hieman kuvailemaan Suolijärvelle. Testailin puhelimen kamerasta hieman eri ominasuuksia, mikä oli yllättävän vaikeaa. Tässä ehkä parhaimmat otokset, mutta todella paljon harjoitusta vaatii vielä. Olisi myös kiva joskus saada hankittua järkkäri, niin pääsisi oikeasti opettelemaan kuvaamista. Mutta keli oli niin mukava, kun pitkästä aikaa ei ollut märkää. Joten koittakaa nauttia tunnelmasta. Mukavaa päivää!
Lähetä kommentti
Lue lisää

Muutto lähemmäs luontoa

Kuva
Haaveilin asunnosta jossa on oma piha ja lyhyt matka luontoon. Vihdoin sellainen löytyi ja pääsin muuttamaan. Huonekaluja en kauheasti omistanut, sillä olen niin monta kertaa muuttanut, että tavaraa olen aina jättänyt jonnekin matkan varrelle. Joten jonkin aikaa tässä olen vain ostellut huonekaluja ja yrittänyt järjestellä kotia. Alkaa täällä ehkä jo pikkuhiljaa näyttää joltakin. Vieraita on ravannut kylässä vaikka jo kuinka syyslomien vuoksi. Ja se on ollut ihanaa, mutta vähän kaipasin päivää vain itelleni ja kun sellainen koitti lähin tutustumaan lähiluontoon. Lähdin kävelemään Hervantaan päin ja poikkesin tieltä heti, kun löysin polun metsään. Oli ihanaa löytää metsää näin läheltä kotia. Sellaista ei ollut keskustassa. Vaikka pääsi sieltäkin hieman, kun käveli pidemmän matkan lähelle luontoa. En tiennyt oikein, että mihin pitäisi mennä, joten kävelin vain ja kääntyilin aina kun näytti mielenkiintoiselta. Vastaan tuli sitten paljon pitkospuita mitä rakastan. Ehkä
2 kommenttia
Lue lisää

Kaakkurinkierroksen toinen päivä

Kuva
Yöllä päänsärkyni voimistui lääkkeestä huolimatta. Aloin jo miettiä, että miten pääsen pois jos pitääkin lähteä lääkäriin, kipu oli niin kova. Lähdin joskus yheltä käymään vessassa, sillä naapuri teltasta joku kävi myös ja häiritsi taskulampun valolla. Joskus sen jälkeen kipu varmaan helpotti, sillä olin nukahtanut ja heräsin viideltä katsomaan kelloa, eikä sattunut päähän enään. Jatkoin onnellisesti sitten seiskaan asti nukkumista. Ystävänikin selvisi telttayöstä Kokkailtiin sitten aamupalaa teltan suulla. Ilma oli viileämpi, kuin edellisenä päivänä ja sadetta oli luvattu joten piti kaivaa sadetakit rinkan pohjalta varulta valmiiksi. kiva maisema teltalta Lähettiin vähän ennen yhdeksää kohti Saarijärveä, mistä saisi taas vedet täytettyä. Viime kerralta muisteltiin, että oltiin jotain hajoiltu siellä kaivon kannella. Tästä eteenpäin kummallakaan ei ollut kovin paljoa muistikuvia. Molemmat oli väsyneitä ja meillä oli silloin iso koira mukana mitä kaverini ihmetteli, että
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaakkurinkierroksen ensimmäinen päivä

Kuva
Pari kesää sitten kävin ystäväni kanssa Repovedellä kaakkurinkierroksen yhteen päivään ja se oli aika rankka. Tosin ei pidetty oikein taukoja, joten se saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Päätettiin sitten lähteä uudestaan sinne ja olla tällä kertaa yö metsässä. Ystäväni ei ollut koskaan aikasemmin ollut metsässä yötä, joten olipahan kokemus hänelle. Lähdin aamulla Tampereelta junaan ja matkustin Kouvolaan, mistä ystäväni otti minut kyytiin ja köröteltiin Repovedelle. Jätettiin auto Lapinsalmen parkkipaikalle ja käveltiin rantaan. Riippusilta oli purettu, joten sen tilalla kesällä kulki vene, mikä vei Lapinsalmen taukopaikalle. Tästä eteen päin vene kulkee vielä ilmeisesti parina viikonloppuna. Pienen suuntasählingin jälkeen lähdettiin kohti Katajavuorta. Heti alkuun vastaan tuli pitkät portaat. Niiden kiipeäminen painava rinkka selässä ei ollut mitään lempi puuhaa, mutta kuten paikan päälle todettiinkin niin mielummin kiipeän niitä ylös kuin menen alas. Huipulla odotti sitten hie
Lähetä kommentti
Lue lisää

Patvinsuon päivä 2

Kuva
Yöllä joku kävi telttamme vieressä. Kuulosti ihan siltä, kuin siellä olisi aivasteltu. Olisin halunnu lähteä vessaan, mutten uskaltanu. Vihdoin kymmentä vaille kolme oli pakko lähteä. Pitkään kuikuilin teltalta näkyykö mitään, mutta kun en liikettä havainnut uskalsin poistua. Teltalle palatessani ihailin hetken Suomujärven päällä leijailevaa sumua. Noustiin seitsemältä tekemään aamupalaa. Ilma oli mukava, pieniä aaltoja näkyi järvellä. Tavarat pakattuamme totesimme molemmat, että rinkat tuntuivat ihana kevyiltä verrattuna edellis päivään. Paras tapa syödä aamupala on ulkona Lähdettiin sitten kohti Kurkilahtea. Juteltiin ja käveltiin, eikä aluksi huomattu, että olimme kääntyneet yhdestä mutkasta väärään suuntaan. Ihailtiin vaan jokea polun vieressä, kunnes huomattiin, että oltiin väärällä polulla, eihän meiän polun vieressä kuulunut mennä joki. Onneksi ei oltu kovin pitkää matkaa keretty mennä väärään suuntaan. Vähän ennen Kurkilahtea itselleni oli tullut mukava uusi rakko jalka
Lähetä kommentti
Lue lisää

Patvinsuon päivä 1

Kuva
Kesälomaani oli vielä viikko jäljellä ja halusin lähteä käymään jossain pienellä retkellä. Ehdotin sitten Joensuussa asuvalle ystävälleni, että haluaisiko hän lähteä kanssani jonnekin yhdeksi yöksi. Päädyttiin sitten aika nopeasti Patvinsuon kansallispuistoon. Keskiviikko aamupäivällä kyytimme vei meidät Lahnalammen pysäköintipaikalle missä laitoimme rinkat selkään ja lähdimme kohti pitkospuita. Ja näitä riitti koko matkan ajan Ei oltu kovin pitkää matkaa keretty mennä, kun astuessani eteen päin pitkospuulla näin sivusilmällä, että jotain liikkui ihan jalkani vieressä. Sitten tajusin sen olevan kyy ja pääsi pieni huudahdus kirosanan saattelemana ja otin muutaman jouksu askeleen. Kun käännyin kaverini seisoi käärmeen vieressä ja mietti kerkeisikö ottamaan siitä kuvan. Käärme kuitenkin luikerteli tiehensä. Käytiin heti ensimmäisenä katsomassa lintujen tarkkailu lavaa. Siellä olisi kyllä pitänyt olla mukana kiikarit, että olisi voinut sanoa nykyikö mitään lintuja. E
Lähetä kommentti
Lue lisää