Patvinsuon päivä 1

Kesälomaani oli vielä viikko jäljellä ja halusin lähteä käymään jossain pienellä retkellä. Ehdotin sitten Joensuussa asuvalle ystävälleni, että haluaisiko hän lähteä kanssani jonnekin yhdeksi yöksi. Päädyttiin sitten aika nopeasti Patvinsuon kansallispuistoon.

Keskiviikko aamupäivällä kyytimme vei meidät Lahnalammen pysäköintipaikalle missä laitoimme rinkat selkään ja lähdimme kohti pitkospuita.

Ja näitä riitti koko matkan ajan

Ei oltu kovin pitkää matkaa keretty mennä, kun astuessani eteen päin pitkospuulla näin sivusilmällä, että jotain liikkui ihan jalkani vieressä. Sitten tajusin sen olevan kyy ja pääsi pieni huudahdus kirosanan saattelemana ja otin muutaman jouksu askeleen. Kun käännyin kaverini seisoi käärmeen vieressä ja mietti kerkeisikö ottamaan siitä kuvan. Käärme kuitenkin luikerteli tiehensä.

Käytiin heti ensimmäisenä katsomassa lintujen tarkkailu lavaa. Siellä olisi kyllä pitänyt olla mukana kiikarit, että olisi voinut sanoa nykyikö mitään lintuja.

Ensimmäinen tauko pidettiin Nälmänjoella. Luettiin siellä vähän vieraskirjaa ja kirjotettiin omatkin terveiset seuraaville luettavaksi. Hyttysiä riitti joten puettiin hyttyshupparit päälle ennen kuin jatkettiin matkaa.

Söpö koivukuja

Seuraavaksi meillä oli kohteena Suomu. Paikalle saavuttuamme näimme ensimmäistä kertaa muitakin retkeilijöitä. Aloimme valmistaa lounasta, kun paikka tuli täyteen poikia ja heidän vanhempia ja iso vahemmat, ilmeisesti perheretkellä. Pastat syötyämme ja kahvit juotuamme kävimme katsomassa uimarantaa mikä paikassa oli. Se oli todella upea hiekkaranta. Kyllä kelpaisi saunotella ja uiskennella jos vain vesi ei olisi niin kylmää.

Suomusta lähdimme kohti Aittoniemeä. Se hieman poikkesi polulta, mutta huussiin piti päästä niin käännyimme sinne. Onneksi menimme sillä paikassa oli aivan upea sauna ja pikku laituri. Ihastelimme paikkaa ja molemmille tuli yhtäaikaa mieleen, että vähän olisi hienoa lähteä kaveri porukan kanssa sellaiseen paikkaa saunomaan.

Kelpais ottaa aurinkoo tääl

Sieltä talsimme Lapinniemeen pitämään pienen välipala tauon. Paikalla oli todella paljon hyttysiä, joten kovin kauaa siellä ei voinut istuskella, mutta pakko oli hetki leputtaa selkää ja jalkoja.

Kaveri ottaa vähän lepiä

Lähdimme täältä kohti Pokkaniemeä, mistä ei enää olisi pitkä matka leiripaikkaamme. Pokkaniemi oli ihanaa hiekkarantaa. Sieltä kävellessämme kohti yöpymis paikkaamme ihana hiekkaranta alkoi tosin hieman jo ärsyttää, sillä siinä ei todallakaan ollut mukava kävellä. Jalat alkoivat olla jo aika väsyneitä, matka oli tuntunut, jotenkin todella pitkältä. Hieman ennen leiripaikkaa tuli kaksi pyöräilijää vastaan ja he olivat vasta toiset tapaamamme ihmiset. Ihanan rauhassa sai mennä koko ajan.

Söpö pikku koski

Virtaniemi häämötti edessä ja tuli onnellinen olo, että olimme perillä. Heti laitettiin leiri pystyyn ja alettiin hernekeiton keittoon.

Suomujärven ympärys on hiekkarantaa lähes kokonaan ja näin oli myös meidän leiripaikassa. Vesi oli kylmää, joten uimaan ei uskallettu, mutta varpaita oli mukava hetki vilvoitella vedessä. Päätettiin, että valvotaan kunnes aurinko laskee sillä rannalta saisi varmasti hyviä kuvia. Istuskeltiin siis vain nuotiolla ja juteltiin ja syötiin. Huussi oli hirveän kaukana ja sinne matkatessa alkoi pelottamaan, että karhu tulee pian moikkaamaan. Ei ainakaan näkynyt onneksi.

Auringonlaskun ihailun jälkeen kömmimme sitten telttaan.

Seuraavan päivän kommellukset voit lukea seuraavasta osasta. Kuvat joissa esiinnyn on kaverini ottamia, muut omia.